Eilen kerroin meidän Kannustalo-pakettiin sovitusta sisustuskonsultaatiosta ja tänään käytiin tosiaan Helsingissä toteuttamassa ensimmäinen osuus. Vaihtoehtoina oli valita joku Kannustalon yhteistyökumppanisuunnittelijoista tai valita aivan joku muu sisustaja ja laskuttaa yksi päivä Kannustalolta. Kannustalon kanssa yhteistyötä tekevät Kirsi Valanti, Helena Karihtala, Henna Ahonen ja Milla Alftan. Hiukan taustatyötä tehtyämme ja konsultoituamme yhtä sisustamisen parissa työskentelevää ystävääni päädyimme Kirsi Valantiin. Valannin toteutukset ovat hyvin meidän tyylimme mukaisia ja hänen suunnittelemansa huonekalutkin sopisivat meille kuin nenä päähän. Aikaa varatessamme meille oli vielä vähän epäselvää mihin konsultaation käyttäisimme. Sitä kuvittelee tietävänsä tarkkaan mitä haluaa, mutta todellisuudessa se laattojen sun muiden materiaalien valitseminen ei olekaan ihan niin helppoa. Vaihtoehtoja on yksinkertaisesti ihan liikaa. Jos ajattelet, että etsitään betonin väristä isoa laattaa eteiseen ja keittiöön, niin huomaat löytäväsi vähintään kymmenen suunnitelmiisi sopivaa. Minkä väristä betonia oikeasti etsitään? Ja sitten pitäisi vielä valita laattoja kahteen vessaan, kodinhoitohuoneeseen ja kylppäriin + kaikki muut materiaalit siihen päälle. Ja kaiken pitäisi sopia hienosti yhteen. Kuulostaa helpolta, mutta meillä ainakin meni päät ihan pyörälle näitä miettiessä. Ammattilaisapu oli enemmän kuin tarpeen.
Emme oikein tienneet mitä odottaa tämän päivän tapaamiselta, mutta jos jonkinlaisia odotuksia oli, niin ne ylittyivät roimasti. Saimme paljon uusia ajatuksia ja toisenlaista näkökulmaa + vahvistuksia omille ideoille. Jotenkin sitä sokeutuu talopiirustuksille, joita tuijottaa ja pyörittelee monta kuukautta. Joitakin kohtia ei enää osaa edes ajatella muulla tavalla kuin alunperin on suunniteltu. Tarvitaan ulkopuoliset silmät näkemään tila uudessa valossa.
Mitä kaikkea siis ehdittiin tehdä kolmessa ja puolessa tunnissa? Pyörittelimme talomme ison tilan kalusteratkaisuja ja pohdimme mihin sohva, ruokapöytä, yms. sijoittuvat. Jopa koirien ruokakupeille löytyi vihdoinkin järkevä paikka (pikkujuttu, mutta muut koiraihmiset ymmärtävät tämän merkityksen arjen sujumiselle). Laatta-asioita pyöriteltiin aika pitkään. Tämä oli se meidän suuri ahdistuksen aiheuttaja, koska laattaa tulee todella moneen paikkaan ja melko isoja pintoja. Kirsi latoi erilaisia harmaita laattoja myymälänsä lattialle ja me kommentoimme niitä tyylillä "liian vaalea", "liian tasainen", "ihanan rouhea". Lopulta pääsimme kaikki kolme yhteisymmärrykseen siitä mitä lähteä laattakaupoista etsimään. Nyt ei tarvitse mennä tutkimaan valikoimia ihan umpimähkään, vaan on jonkinlainen ohjenuora jota noudattaa. Seuraava tapaaminen sovittiin alustavasti elokuun alkuun, että meillä on aikaa suorittaa kotitehtävämme. Kakkostreffeille pitäisi ottaa mukaan mallipaloja saarekkeen tasosta, lattiamateriaaleista, laatoista, jne., jotta voisimme pohtia seinien värityksiä.
Sisustussuunnittelijoita löytyy varmasti monenlaisia, eivätkä kaikki ehkä tätä ammattikuntaa ymmärrä. Tämän tapaamisen perusteella on kuitenkin pakko sanoa, että ei kannata aliarvioida ammattilaisen asiantuntemusta (tälläkään) alueella. Jos siis joudut samankaltaisen infernaalisen materiaaliähkyn kouriin kuin me, käytä ihmeessä päivä tai pari sisustussuunnittelijan seurassa. Saatat pelastua viikkojen tai jopa kuukausien sisustuskriisiltä.
P.S. Tampereelle palattuamme kävimme katsomassa kuinka puut kaatuvat tontilla. Moto on saapunut! Kummasti alkoi aurinko paistaa meidänkin risukasaan.
 |
| Kuva Valanti: Lähellä kaappi |
Emme oikein tienneet mitä odottaa tämän päivän tapaamiselta, mutta jos jonkinlaisia odotuksia oli, niin ne ylittyivät roimasti. Saimme paljon uusia ajatuksia ja toisenlaista näkökulmaa + vahvistuksia omille ideoille. Jotenkin sitä sokeutuu talopiirustuksille, joita tuijottaa ja pyörittelee monta kuukautta. Joitakin kohtia ei enää osaa edes ajatella muulla tavalla kuin alunperin on suunniteltu. Tarvitaan ulkopuoliset silmät näkemään tila uudessa valossa.
Mitä kaikkea siis ehdittiin tehdä kolmessa ja puolessa tunnissa? Pyörittelimme talomme ison tilan kalusteratkaisuja ja pohdimme mihin sohva, ruokapöytä, yms. sijoittuvat. Jopa koirien ruokakupeille löytyi vihdoinkin järkevä paikka (pikkujuttu, mutta muut koiraihmiset ymmärtävät tämän merkityksen arjen sujumiselle). Laatta-asioita pyöriteltiin aika pitkään. Tämä oli se meidän suuri ahdistuksen aiheuttaja, koska laattaa tulee todella moneen paikkaan ja melko isoja pintoja. Kirsi latoi erilaisia harmaita laattoja myymälänsä lattialle ja me kommentoimme niitä tyylillä "liian vaalea", "liian tasainen", "ihanan rouhea". Lopulta pääsimme kaikki kolme yhteisymmärrykseen siitä mitä lähteä laattakaupoista etsimään. Nyt ei tarvitse mennä tutkimaan valikoimia ihan umpimähkään, vaan on jonkinlainen ohjenuora jota noudattaa. Seuraava tapaaminen sovittiin alustavasti elokuun alkuun, että meillä on aikaa suorittaa kotitehtävämme. Kakkostreffeille pitäisi ottaa mukaan mallipaloja saarekkeen tasosta, lattiamateriaaleista, laatoista, jne., jotta voisimme pohtia seinien värityksiä.
Sisustussuunnittelijoita löytyy varmasti monenlaisia, eivätkä kaikki ehkä tätä ammattikuntaa ymmärrä. Tämän tapaamisen perusteella on kuitenkin pakko sanoa, että ei kannata aliarvioida ammattilaisen asiantuntemusta (tälläkään) alueella. Jos siis joudut samankaltaisen infernaalisen materiaaliähkyn kouriin kuin me, käytä ihmeessä päivä tai pari sisustussuunnittelijan seurassa. Saatat pelastua viikkojen tai jopa kuukausien sisustuskriisiltä.
P.S. Tampereelle palattuamme kävimme katsomassa kuinka puut kaatuvat tontilla. Moto on saapunut! Kummasti alkoi aurinko paistaa meidänkin risukasaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti